Elämä rakentuu käsittämättömästä monimutkaisuudesta,
joka on avautui vasta elektroni-mikroskoopin keksimisen jälkeen vuonna 1932
Kaikki teoriat elämän kehittymisestä itsestään ennen vuotta 1932, perustuvat historialliseen tarinan kerrontaan. Vasta elektroni-mikroskooppi avasi solujen sisäisen maailman tutkijoille, josta aikaisemmin ei ollut aavistustakaan. Solut sisältävät sähkömoottoreita ja erityyppisiä nanokoneita. Solumaailman koneet toimivat aivan samoilla periaatteilla, kuin ihmisenkin suunnittelemat moottorit ja koneet. Nyt kun silmämme ovat avautuneet todellisuudelle, olemme voineet kehittää tarkkoja lääketieteellisiä mittalaitteita, joiden avulla hyvinkin vaikeat sairaudet voidaan nyt parantaa.
Katso kuinka paljon tietoa on löydetty yhdestä solusta elektroni-mikroskoopilla
Solurakenteita
Antioksidantti-armeija
Bakteeri-flagella ruoskamainen rotaatiomoottori
Bakteerimoottori on maailman pienin vaihteilla varustettu moottori
Bakteerit tuottavat B12 vitamiinin
DNA – 12 eri lukutapaa
Ensimmäinen solu
Miksi ihmisellä vain 20 000 geeniä, kun kärpäsellä 13 000?
Ihmisen perimä on monimutkaisin tunnettu järjestelmä
Kaikille elimille on tärkeä tärkeä tehtävä
Kehitystä edistävät mutaatiot
Korva – yksi elimistömme hienointa tekniikkaa
Kurkistus soluun – näyttävätkö kaikki solut samalta?
Käsi – maailman monimutkaisin työkalu
Kyteekö spermassa ihmiskunnan seuraava kriisi?
”Roska-DNA” on lopullisesti vihdoin hylätty
Maailman pienin pyörivä moottori
Miksi vatsalaukku ei sula vaikka pihvisi sulaa?
Molekyylien “sormenjälki”
Munuaiset – elimistön kierrätyskeskukset
Munuaisten lukuisat tehtävät
Onko universumimme voinut olla ikuisesti?
Onko elämä luotu?
Onko luonnossa suunnitteluvirheitä?
Perimästä löytyi kielioppi
Proteiinin tekevät meistä ihmisen
Roska-DNA (99%) osoittautui tarinaksi
Roska-DNA:lle löytyi jälleen uusi toiminto
Siittiön siimamoottori
Silmästä löydettiin supertietokone
Solu on suunitelun taidonnäyte
Soluissasi on yhtä paljon tointoja kuin Suur-Lontoossa
Solujen hapetusjärjestelmä muistuttaa monimutkaista konetta
Solukalvon ihmeellisyys
Solun jätehuolto
Solukalvon ihmeellisyys
Solun moniulotteisuus on turvajärjelmä
Solun pakkaussuhde – miljoona
Solun siivous- ja kierrätysfirma
Solun toimintakaavio
Solujen kehitystä edistävät mutaatiot?
Solun videoanimaatio
Tuki ja liikuntaelimemme
Viruksen nanomoottorit
Voiko soluja soluja syntyä tyhjästä?
Solumaailman ihmeellistyys on mieltä hämmentävän kaunis maailma
Ihmisessä on yli 200 solutyyppiä ja jokaisen niistä on oltava alusta alkaen paikalla, jotta elämä olisi mahdollista. Menetämme päivässä jopa 50 miljoonaa ihosolua ja tilalle tarvitsemme nopeasti vastaavan määrän uusia.
NASA:n tutkijat ovat todenneet, ettei sellaista kuin yksinkertainen organismi ole olemassa. Yksinkertaisin tunnettu elämän muoto koostuu 625 proteiinista.
Ihmisen soluissa on miljardeja proteiineja,
ja niistä noin 100 000 erilaista.
Proteiinit eli valkuaisaineet ovat elämän välttämättömiä rakennusosia. Kaikki elintoimintomme ovat niistä riippuvaisia. Ilman niitä olisimme vain luuta, vettä ja hieman rasvaa.
Esimerkki yhdestä veriproteiinista: Uudet tutkimus- menetelmät ovat paljastaneet, että seerumi-albumiiniksi nimetty veriproteiini sisältää 526 aminohappoa, jotka ovat 18 eri tyyppiä ja kaikki nämä sisältyvät vain yhteen proteiiniin. Miten evoluution mieltä vailla olevat satunnaiset tapahtumat voisivat tuottaa tällaisen proteiinin?
Proteiinien on oltava jatkuvasti tietoisia ympäristönsä kemiallisesta tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Proteiinimolekyylit ovat kuin itsesäätyviä pienoiskoneita, joiden on kyettävä reagoimaan näihin muutoksiin, jotta tasapainotila säilyisi.
Elämän syntyminen vaatii paikalle kaikki eri solutyypit. Jotta ihminen saataisiin aikaiseksi, on sen 200 solutyypin ja ihmisen 37 000 miljardin solun keskinäinen kommunikointi suorastaan mieltä hämmentävä tapahtuma.
Voisiko 200 solutyypin kehitys tapahtua miljardien vuosien aikana pienin askelin? Ei voisi, kaikkien solutyyppien on oltava paikalla heti elämän alussa.
Darwin omasta teoriastaan: ”Jos voitaisiin näyttää, että on olemassa monimutkainen rakenne joka ei ole mitenkään voinut syntyä useiden peräkkäisten pienten muutosten kautta, teoriani murenisi täysin”.
Darwin eli 1800-luvulla, jolloin soluista ei tiedetty yhtään mitään. Solut näkyivät valomikroskoopilla kuin pavut lautasella. Vasta elektroni-mikroskoopin keksimisen jälkeen vuonna 1932 nähtiin ensimmäisen kerran solurakenteita.
Lopullisesti solut avautuivat vasta vuonna 1953, kun James D. Watson ja Francis Crick löysivät solusta DNA:n rakenteen. Nyt kun silmämme ovat avautuneet todellisuudelle, olemme voineet kehittää tarkkoja lääketieteellisiä mittauslaitteita, joiden avulla hyvinkin vaikeat sairaudet voidaan parantaa.
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon 200 erilaista solua. Yhdenkin solutyypin puuttuminen estäisi ihmisen syntymisen.