Viidenkymmenen vuoden intensiivinen miljoonia maksanut tutkimustulos on,
että soluja ei voi syntyä itsestään

Luonnon neljä perusvoimaa eivät pysty suunnittelemaan ja rakentamaan tuotantolaitosta ja siihen sopivaa tietojen käsittelyjärjestelmää, jollainen elävä solu on. Valkuaisaineiden toiminta edellyttää, että sen rakenneosat ovat vasenkätisiä muotoa. Vasen käsihän on oikean käden peilikuva, ja biologian maailmassa rakennuspalikat ovat toistensa peilikuvia. Valkuaisaineet ovat niitä koneita, joiden avulla solumme toimivat. Ne ovat rakenteita joista muodostuu vasta aineita. Niihin perustuu koko elämä. DNAon perimämolekyyli ja tietovarasto ja se koostuu vain oikean käsistä molekyyleistä.
Luonnon 4 perusvoimaa eivät pysty suunnittelemaan ja rakentamaan tuotantolaitosta ja siihen sopivaa tietojen käsittelyjärjestelmää, jollainen elävä solu on.
Solun koneet ja rakenteet käyttävät vasenkätisiä rakennuspalikoita, mutta solun DNA tietopankki käyttää oikeakätisiä rakennuspalikoita. Kemiassa puhutaankin molekyylien kätisyydestä. Tämä asia ei ole vaikea ymmärtää, koska mehän ymmärrämme, että vasen käsi ja oikea käsi ovat muuten samanlaisia, mutta ne ovat toistensa peilikuvia.
Tällainen tutkimustulos on tuhoisa evoluution kannalta, koska meillä ei ole mitään järjestelmää luonnossa, joka pystyisi valitsemat yksinomaan vasenkätisiä rakennuspalikoita elämän moottoreihin ja rakenteisiin ja toisaalta oikeakätisiä rakennuspalikoita tietopankkiin. Mitään tällaista järjestelmää ei tunneta, joka tämän tekisi.
Tämä alleviivaa sitä tieteellistä tosiasiaa ja tutkimustulosta, että luonnolliset ilmiöt eivät
voi synnyttää elämälle soveliasta alkulientä
Tutkimus on tavallaan ikään kuin loppunut, koska tätä pähkinää ei pystytä ratkaisemaan mitenkään siten, että oletettaisiin, että luonnossa tällaisia elämän rakennuspalikoita syntyisi. Nimittäin, jos elävän elävän solun saama yhdiste on väärää muotoa, sinne tulisikin oikeakätisiä hansikkaita vasemman hansikkaan tilalle, niin tämä voisi olla elämälle jopa myrkyllistä.
Tästä hyvä esimerkki on aikanaan käytetty lääke talidomidi, jota käytettiin raskauden pahoinvoinnin ehkäisyyn ja se aiheutti vakavia epämuodostumia. Toisaalta taas, jos ei tietopankin DNA:han laiteta oikeakätisiä sokerimolekyylejä, niin ne laskostuisivat väärin ja DNA:n kaksoiskierre tässä tapauksessa kääntyisi väärin. Tämä tietopankin kaksoiskierteen oikeansuuntainen kiertyminen edellyttää siis oikeakätisiä sokereita, joita ei myöskään synny puhtaina käyttökelpoisina seoksina alkuliemikokeessa.
DNA:n kaksoiskierre kiertyy tietyllä tavalla ja tämä on täysin välttämätöntä,
jotta sieltä voidaan poimia tietoja
Sekä valkuaisaineiden että DNA:n rakentaminen edellyttävät soluympäristön lisäksi ohjelmoitua tuotantokoneistoa, joka varmistaa samalla myös tiedoston kopioinnin ja oikolukemalla korjaa tiedostoon kopioitaessa väistämättä tulevat virheet.
Eikä tässä kaikki, vaan täytyy olla myös järjestelmä, joka pystyy kääntämään ohjeet koodikielestä toiseen, eli tarvitsemme järjestelmän ikään kuin kielenkääntöjärjestelmän, joka DNA-kielestä kääntää tiedon valkuaisainekielelle, jotka siis tuottavat elämän solun koneet ja rakenteet. Johtopäätös pitkästä kalliista tieteellisestä tutkimuksesta on se, että DNA:ta elämän tietopankki-molekyyliä ei voi syntyä itsestään alkuliemessä.
Tämä on musertava isku ateisteille. He eivät tästä halua keskustella ja sanovat, että no tällä ei ole evoluution kanssa mitään tekemistä, mutta totta kai sillä on. Evoluutio kokonaisuutena tarkoittaa kosmista evoluutiota, kemiallista evoluutiota, jotta saadaan biologinen evoluutio käyntiin. Tämä on tällainen väistöyritys, jos yritetään väittää, että täällä ei mukamas olisi mitään tekemistä evoluution kanssa. Väistetään siis ongelma, jota ei pystytä ratkaisemaan millään muulla tavalla kuin että kaiken takana on Suunnittelija, joka on luonut nämä molekyylit.
Miljoonia ja taas miljoonia käytetään vuosittain siihen, että epätoivoisesti etsitään elämää muilta planeetoilta. Euroopan avaruusjärjestö ESA valmistelee tällä hetkellä luotaimen lähettämistä Jupiterin kiertoradalle. Luotaimen on määrä selvittää, voisiko Jupiterin planeetan jäisiltä kuilta löytyä bakteeritasot elämää. Tähän epätoivoiseen Jumalan pois sulkuyritykseen käytetään miljoonia ja miljoonia täysin hukkaan heitettyä rahaa.
Me tiedämme tänä päivänä, että solu on tietokone ohjattu ja itsensä kopioivia tuotantolaitoksia. Mainioita animaatioita mitä soluissa tapahtuu, voi katsoa internetistä osoitteessa xvivo.com. Suosittelen niiden katsomista, koska ne avaavat silmät näkemään, että solussa on pyörintämoottoreita, jotka tuottavat ATP energiaa. Siellä on postinkantajamolekyylejä, jotka kävelevät polkuja pitkin selässään tuote johon on leimattu postinumero, joka kuljettaa kiirehtimättä tämän tuotteen oikeaan osoitteeseen. On mykistävää katsella näitä animaatioita solun sisäisestä maailmasta. Siellä on todellakin sellainen teknologiakoneisto, joka kerta kaikkiaan mykistää kuin sitä pääsee katsomaan.
Solumaailma avautui vasta elektroni-mikroskoopin keksimisen jälkeen vuonna 1932
Biologian todellisuus avautui tutkijoille vuonna 1932, kun elektroni-mikroskooppi keksittiin. Ensimmäisen kerran historiassa pystyttiin näkemään solun sisälle ja katsomaan soluelimiä, joita ei voi nähdä tavallisella valomikroskooppilla. Elektroni-mikroskoopin suurennos on 1000 kertaa suurempi kuin valomikroskoopilla ja vain sillä voidaa nähdä solun ohjekirjasto DNA.
Perinteisellä valkomikroskoopilla suurennus on vain 2000-kertainen, joka ei riitä molekyylien ja atomien rakenteiden tarkkailuun. Valomikroskoopilla resoluutio ei riitä solututkimukseen, vaikka suuurennosta olisikin riittävästi. Valomikroskoopin optinen erottelukukyky on eri asia kuin vain suurennos. Näkymä saattaa jäädä sumuiseksi, aivan kuten ajaminen hernerokkakkasumussa.
Darwin ei tiennyt 1800-luvulla soluista mitään, valomikroskoopilla solunäkymä oli kuin herneiden papuja lautasella. Ihmeellisintä on kuitenkin se, että kouluissa sitä vieläkin opetetaan tosiasiana.
Jos yksi sinun yksi solusi suurennettaisiin miljardikertaiseksi
Sen läpimitta olisi noin 20 km ja pelkästään solun tuman eli tietopankin koko olisi noin 1,5 km. Tällöin voitaisiin kävellä sinun solusi sisään. Niin voitaisiin havaita, että yksi sinun soluistasi muistuttaisi automatisoitua suurkaupunkia, tai valtavaa avaruusalusta, joka olisi 20 km pitkä. Tämän suurkaupungin, tai avaruusalukseen pinnalla olisi miljoonia erilaisia huoltoportteja, antenneja ja antureita, jotka tarkkailevat ympäristöä viestien ympäristön ja satojen tuhansien miljoonien samanlaisten alusten, eli solujen kanssa, joita sinun kehossasi on.
Kun astuisimme sisään sinun soluusi, niin kohtaisimme hyperteknologian, vieläpä hämmentävän maailman, loputtomiin käytäviä ja osastoja monimutkaisine koneineen ja laitteineen. Tehdas halleja kokoomalinjoineen, keskusalueen valtava tieto- ja muistipankki puolentoista kilometrin läpimittaisessa solun tumassa. Vierailumme lopulta tuon suurkaupungin jokaisessa osastossa. Huomaisimme löytäneemme sieltä samankaltaisia järjestelmiä kuin mitä on 2000 luvun ihmistenkin rakentamista suurkaupungeissa.
Tämä suurkaupunki, yksi sinun solusi, voi automaattisesti tuottaa toisen samanlaisen muutamassa tunnissa. Se vastaisi ikään kuin Suur-Lontoon kaupunkia, jossa olisi noin miljardi työntekijää, miljardi molekyyliä ja joka pystyy muutamassa tunnissa automaattisesti luottaa siihen rinnalle toisen Suur-Lontoon muutamassa tunnissa. Tästä puhumme, kun puhumme solun teknologiasta, sen muistipankeista ja sen kyvystä toimia. Ei voi kuvitellakaan, että Suur-Lontoo tuottaisi parissa tunnissa siihen rinnalle toisen suur-Lontoon, mutta sinun solusi pystyvät tähän. Siellä on siis jopa miljardi entsyymiä, konetta, työntekijää ja kaikki toimii hyvässä järjestyksessä.
Jos sitten näistä sinun kehossasi olevista Suur-Lontoo soluista tehtäisiin helminauha. Sen voisi kietoa 100 kertaa maapallon ympäri. Näin paljon näitä Suur-Lontoo soluja sinussa on ja jos kaikki nämä soluissasi oleva DNA pantaisiin yhtenäiseksi nauhaksi, se ulottuisi 30 kertaa maapallolta aurinkoon ja takaisin. “DNA on kuin kuin tietokoneohjelma, mutta se on paljon monimutkaisempi kuin mitä me pystymme tekemään”, totesi jo Microsoftin Bill Gate.
Mikroskooppinen solun ihmeellinen maailma on avannut silmämme näkemään mitä valtavaa teknologiaa Luoja on luonut, miten Hän on pystynyt varastoimaan pieneen tilaan näin valtavasti informaatiota ja bio-ohjelmia. Se on tiedostoltaan niin tiivis, että jos ottaisimme nuppineulan pään kokoisen tilavuuden tätä tietokapasiteettia, neulanpäähän DNA:ta voitaisiin varastoida kaikkien maailman kirjastojen, kaikkien kirjojen kaikki tekstit.
Aiheeseen liittyvää
Voiko soluja syntyä itsestään?
Ihmisen anatomia (Pedanet)
Ihmisen rakenteet (Wikipedia)
Lähdeaineistoa
Lääkäri Pekka Reinikainen