Evolutionistit kertovat meille, että Panda on entinen lihansyöjä, jolle etutassuihin on ranneluista kehittynyt rujo kuudes ja seitsemäs sormi. Tämä todistaisi, että suunnittelijaa ei ole, koska ylimääräiset sormet ovat niin tökeröt, ettei viisas Jumala sellaisia tekisi.
Pandan on luokiteltu lihansyöjäksi, koska sillä on vahvat leuat, terävät hampaat ja kynnet. Pandat syövät bambunversoja, hedelmiä ja kasveja, mutta voivat ne syödä jonkin verran lihaakin. Ei ole olemassa todisteita, että pandojen esi-isät olisivat olleet lihansyöjiä.
Eläintieteilijät eivät edelleenkään ole yksimielisiä pandojen esi-isistä. Pandojen tassut ovat varsin käyttökelpoisia niiden kiipeillessä puihin. Vahvoja leukoja ja hampaita tarvitaan, katkomaan ja rusentamaan runsaita päivittäisiä bambuaterioita.
Kuudes ja seitsemäs sormi, tai ’’apupeukalot” ovat vain kaksi suurentunutta ranneluuta, jotka auttavat pandaa ottamaan nipistysotteen bambunvarsista aterian aikana.
Japanilaiset tutkijat ovat todenneet, että: ’’Ottamamme kolmiulotteiset kuvat osoittavat, että ranteen sesamoidiluu ei voi liikkua siihen niveltyvistä luista riippumattomasti, kuten on aikaisemmin väitetty, vaan toimii osana funktionaalista manipulointiyksikköä. Ranteen sesamoidiluu ja ylimääräinen karpaaliluu muodostavat kaksois-pinsettityyppisen laitteen — joka auttaa pandaa käsittelemään esineitä taitavasti — olemme osoittaneet, että jättiläispandan käpälä omaa paljon hienostuneemman tartuntaotteen kuin aikaisempien mallinnusten mukaan on arveltu”.
Jos ajatellaan, että Luoja olisi halunnut rakentaa pandalle ihmisen käden mukaisen peukalon, tämä olisi ollut ylisuunnittelua. Tilannetta voitaisiin tuolloin verrata säilykepurkin avaamiseen laserleikkurilla sen sijaan, että käytettäisiin tavallista purkinavaajaa. Pandan erityiset rakenteelliset ominaisuudet eivät todista evoluutiosta, vaan osoittavat pandojen olevan Jumalan ainutkertaisia luomistöitä, täysin niille luotuun elinympäristöön ja ruokailutottumuksiin sopivia.