Onko pilvipeitteen vaikutus maapallon lämpötilaan jätetty liian pieneksi tietokonemallinuksessa?

Pilvipeitteen vaikutus maapallon lämpötilaan

 
 
 
 


Turun yliopiston fysiikan emeritusprofessori Jyrki Kauppisen vuosikymmenien tutkimustulos osoittaa pilvien vaikutuksen maapallon lämpötilaan.
IPCC: n raportissa AR5 käytetyt GCM-mallit eivät pysty laskemaan pilvipeitteen muutosten todellista vaikutusta maapallon lämpötilaan. 

Siksi nämä mallit antavat hyvin pienen luonnollisen lämpötilan muutoksen, mikä jättää erittäin suuren muutoksen kasvihuonekaasujen osuuteen havaittuun lämpötilaan.

IPCC: raporttien antamat tulokset perustuvat supertiekoneen antamiin ennusteisiin, mutta jos lähtötiedot ovat puutteelliset, niin myös lopputulos on virheellinen.

 
 
 
 
Turun yliopiston fysiikan emeritusprofessori Jyrki Kauppisen pitkäaikainen tutkimustulos osoittaa pilvien vaikutuksen maapallon lämpötilaan.

Maapallon lämpötilapoikkeama

Viereisessä kuvassa laskennallinen maailmanlaajuinen lämpötilapoikkeama (sininen) ja punaisella todellinen mitattu lämpötilapoikkeama.

Professori Kauppinen on kehittänyt laskentakaavan mittaustuloksien perusteella, joka osoittaa, että nyt käytetty pilvien vaikutus tietokonemallinnuksessa on liian pieni ja siksi antaa liian suuren osuuden kasvihuonekaasuille.

Jos IPCC :n tietokonemallinnuksessa käytetään liian alhaista pilvipeite-ennustetta, kasvaa silloin myös ihmisen osuus (hiilidioksidi) lämpötilan nousuun liian suureksi.

Hiilidioksidin vaikutuksen ylikorostaminen, voi johtaa vääriin investointeihin, kuten vaikka maa-ja metsätaloudessa ja saattaa olla tuhoisa  maailmanlaajuisesti väärien investointien vuoksi

Jos IPCC :n tietokonemallinnuksessa käytetään liian alhaista pilvipeite-ennustetta, kasvaa silloin myös ihmisen osuus (hiilidioksidi) lämpötilan nousuun liian suureksi.

Kuvassa nähdään myös puolitusinaa erittäin teräviä haamupiikkejä ( punainen) lämpötilapoikkeamassa.
Tulivuori Pinatubon purkaus ja voimakas merivirojen El Ninon vaikutus näkyy selvästi.

Ilmasto voi myös jonkin verran heilahdella aivan luonnostaankin, ilman mitään ulkoista pakotetta. Tämäntyyppinen vaihtelu saa alkunsa ilmastojärjestelmän eri osien, erityisesti ilmakehän, valtamerien ja jäätikköjen, keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Ilmaston vaihtelua viimeisten vuosituhansien aikana tutkitaan mm. puiden vuosirenkaista ja meri- ja vesialueiden pohjakerrostumista.

Hyvin tunnettu ilmastonmuutoksen aiheuttaja on myös maapallon radan ”vaappuminen”, joka vaikuttaa auringosta tulevan energian jakautumiseen eri leveyspiireillä. Säteilyenergian jakautumisen muutokset ovat toistuvasti aiheuttaneet ilmastojärjestelmän siirtymisen interglasiaalista jääkauteen ja jälleen takaisin leudompaan interglasiaalivaiheeseen.

Nopeampia muutostekijöitä

Jotkut ilmastonmuutoksia aiheuttavista pakotetekijöistä ovat geologisessa mittakaavassa lyhytaikaisia, jopa suorastaan ”hetkellisiä”. Kolme esimerkkiä: Avaruudesta maahan iskeytyvät riittävän suuret kappaleet voivat aiheuttaa ilmastoon huomattavan poikkeaman, kun törmäyksessä syntyvä pöly samentaa ilmakehän. Tällaiset suuret törmäykset ovat onneksi harvinaisia. Toki jo näitä paljon yleisemmät selvästi pienemmät törmäykset voivat aiheuttaa laajaa alueellista tuhoa, vaikka niillä ei olekaan juuri vaikutusta koko maapallon ilmastoon.

Räjähdysmäiset tulivuorenpurkaukset voivat syöstä hiukkasia ja kaasuja yläilmakehään. Stratosfääriin pääsevät hiukkaset varjostavat maapalloa vähentäen maanpinnalle saapuvan auringonsäteilyn määrää. Samalla stratosfäärin lämpötila kohoaa ja sademäärien alueellinen jakauma muuttuu. Viimeksi maapallon laajuisia ilmastollisia muutoksia aiheutti vuonna 1991 Filippiineillä tapahtunut Pinatubo-tulivuoren purkautuminen. Purkauksen vaikutuksesta maapallon keskilämpötila notkahti noin kolmeksi vuodeksi, enimmillään noin puolella asteella.|

 
 

 

 


Tulivuoret vaikuttavat myös lämpenemiseen

Lyhytkestoisempia ilmastonmuutoksia maapallolla on aiheutunut auringon säteilyn muutoksista. Myös voimakkaat tulivuorenpurkaukset häiritsevät planeettamme lämpötasapainoa. Purkauksen yhteydessä ilmakehään pääsee suuria määriä rikkidioksidia, joka muodostaa ilmaan rikkihappo- ja sulfaattihiukkasia. Nämä hiukkaset jäähdyttävät maapalloa sirottamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen.

Viime vuosien voimakkain, vuonna 1991 Filippiineillä sattunut Pinatubo-tulivuoren purkaus pysäytti maapallon lämpenemisen useammaksi vuodeksi. Vastaavantyyppinen hiukkasten aiheuttama jäähdytys syntyy ilmakehään myös suuren meteoriitin törmätessä maahan. Näin arvellaan tapahtuneen, kun suuri meteoriitti törmäsi nykyiselle Jukatanin niemimaalle aiheuttaen äkillisen, mutta lyhytaikaisen ilmastonmuutoksen ja suuren eliölajien sukupuuttoaallon.