Solu on käsittämättömän monimutkainen

Kyseessä on monimutkainen tietokoneohjattu järjestelmä ja näitä käsittämättömän monimutkaisia soluja on kehossamme 30.000 miljardia, joiden pitää vielä kommunikoida keskenään, jotta elämää voidaan ylläpitää. Jos rakentaisimme tehtaan, jossa olisi saman verran komponentteja kuin sinun kehossasi on soluja (30.000 miljardia), niin tehtaan runkokaapeli valvomoon olisi kilometrejä paksu. Tämä kertoo ylivertaisesta Suunnittelijasta.

Solun DNA-koodin koko

Jos DNA otettaisiin ulos yhdestä solusta ja laitettaisiin se hiuksen paksuiseksi (kaksoishius), niin havaittaisiin että se on 50 km pitkä ja se olisi kääritty 30 miljoonan lankarullan ympärille ja kaikki lankarullat olisi asennettu kuin yhden golf pallon sisään.

Darwin toteaa  rehellisesti omasta teoriastaan:

“Jos voitaisiin näyttää, että on olemassa monimutkainen rakenne, joka ei ole mitenkään voinut syntyä useiden peräkkäisten pienten muutosten kautta, teoriani murenisi täysin”. Soluhan on täynnä juuri näitä monimutkaisia peräkkäisiä rakenteita. Drawin ei voinut tietää totuutta 1800-luvulla, kun kirjoitti evoluutioteoriansa “kuin sokea kelloseppä”.

Miksi lääketieteen kehittyminen alkoi edetä lähes räjähdysmäisesti vasta vuodesta 2010 lähtien?

50 vuotta sitten DNA:n tutkimukselle ei myönnetty määrärahoja, koska tiedeyhteisön päättäjät esittivät, että koska DNA:ssa on vain 1% tarpeellisia geenejä ja loput 99% ovat jäänteitä kehitysvaiheen alkutaipaleelta, joita ei kannata edes tutkia. Tätä väitettä kuitenkin alettiin epäillä 1990 luvun loppupuolella ja perustettiin tutkimusryhmiä, joissa oli yli 442 tutkijaa ja 32 tutkimuslaitosta. Vuonna 2010 sitten julkaistiin saadut tulokset lääketieteellisissä julkaisuissa ja hämmästys oli valataisa.

Mitä DNA-tutkimus paljasti lähes tutkimattomasta roska-DNA:n 99% alueesta evoluution alkutapaleelta?

DNA:sta löydettiin vuonna 2010 esimerkiksi 8 miljoonan kytkimen kontrollikeskus, joka valvoo asetusarvojen mukaista toimintaa kehon eri komponenteille, siis toimii säätölaitteena esimerkiksi miten kovaa ja kauan pitää pyörittää kuljettimien ja annostelijoiden nanomoottoreita. Elimistön toiminta  tarvitsee valtavan määrän tarkasti annosteltuja tuotteita. Tästä kertoo jo 8 miljoonaa säätölaitetta.

Milloin biokemia alkoi?

Biokemian ala alkoi vasta vuonna 1953, kun Watson ja Crick löysivät DNA:n kaksoiskierteisen muodon ja avasi solun salaisuudet. Biokemiallinen maailma käsittää kemiallisten koneiden arsenaalin, joka koostuu hienosti kalibroiduista, toisistaan ​​riippuvaisista osista. Jotta darwinilainen evoluutio olisi totta, on täytynyt olla sarja mutaatioita, joista jokainen tuotti oman työkoneensa, mikä johti siihen monimutkaisuuteen, jonka nyt näemme.

Vitamiinien ja hivenaineiden keskinäinen suhde vaatii tarkkuutta

Tyypillinen esimerkki  on vitamiinien ja hivenainein tuotantolinjan säätölaitteet. Elimistömme tarvitsee 13 vitamiinia ja 12 hivenainetta, joiden pitoisuus toisiinsa nähden on tarkasti säädettävä. Jos niiden keskinäinen suhde muuttuu, niin silloin huomaat istuvasi lääkärin vastaanotolla.
Kun nautit vitamiineja liikaa, niin se ei välttämättä tuo toivottua tulosta, vaan rasittaa munuaisia, jotka yrittävät poistaa ylimääräistä hiki hatussa sen minkä kykenevät.

DNA-koodin koko solussa

Jos DNA otettaisiin ulos yhdestä solusta ja laitettaisiin se hiuksen paksuiseksi (kaksoishius), niin havaittaisiin, että se on 50 km pitkä ja se olisi kääritty 30 miljoonan lankarullan ympärille ja kaikki lankarullat olisi asennettu kuin yhden golf pallon sisään. Kehossamme 30.000 miljardia solua, joiden pitää vielä kommunikoida keskenään, jotta elämää voidaan ylläpitää.

DNA-tutkimusta haluttiin estää 1950-luvulla, koska DNA:n löytyminen vuonna 1953 ei sopinut evoluutiomaailmaan

Siksi DNA-tutkimukselle ei myönetty rahoitusta 1950-luvulla. Eolutionistit keksivät syyksi väitteen, että 97- 99% DNA:sta on vain jäänne evoluution alkutaipaleelta ja eikä sitä kannata edes tutkia. 50 hukatun vuoden jälkeen saatiin vihdoin perustettua tutkimushankkeita väitetylle “roska-DNA-alueelle”, johon osallistui 32 tutkimulaitosta ja 442 tutkijaa. 

Tutkimustulokset julkaistiin 2010 alan lehdissä ja sen jälkeen lääketiede alkoi kehittyä lähes räjähdyksen omaisesti.  Millaistahan lääketiede olisi nyt, jos tutkimukset olisi päästy aloittamaan jo 1950-luvulla ja unohdettu 1800-luvulla keksitty evoluutiotarina. Voimme vain arvailla millaista lääketiede olisi nyt, jos tutkimusta ei olisi estetty.

Mitä sitten “roska-DNA:n alueelta löydettiin?

Vuonna 2010 sitten julkaistiin tutkimustulokset, jotka osoittivat ettei mitään turhaa ole “roska-DNA:n alueeella.” Löytö samalla ratkaisi kysymyksen miksi ihmisella ja kärpäsellä on lähes sama määrä geenejä, ihmisellä 20 000 ja kärpäsellä 13 000. Tältä tutkimattomalta DNA:n 99%  alueelta alueelta” löytyi mm. 8 miljoonan kytkimen kontrollikeskus, joka antaa käsittömättömän määrän ohjausvaihtoehtoja solun toiminnoille. Solun toimintojen määrää on verrattu Suur-Lontoon kaupunkiin, sisältäen ihmisten lisäksi kaikki rakennukset ja koneet ja laitteet.

Ihmisen perimähän on maailman tunnettu maailmankaikkeuden monimutkaisin tietokoneohjattu järjestelmä ja nyt löydetty kontrollikeskus on yksi näistä. Alamme ymmärtää sitä pikkuhiljaa, kun ihmiset on oppineet tekemään tietokoneohjelmia. Se kontrolloi kaikkea soluissa. Järjestelmä on käsittämättömän monimutkaista biokemiaa, jota säädetään yhden molekyylin tai atomin tarkkuudella.

Solun sisällä on myos siivous- ja kierrätysfirma, koska solun tuotantohallissa tapahtuu kymmenien tuhansien tuotteiden valmistusta. Lisäksi nanokoneet välillä menevät rikki ja niitä täytyy korjata. Jos solujen sisäistä siivous- ja kierrätystoimintaa ei olisi, niin solut tukehtuisivat hyvin nopeasti.

Nopeimmat ihosolut uudistuvat kahden tunnin välein, joka tarkoittaa, että miljardittain kuolleita soluja pitää poistaa elimistöstämme nopeasti. Esimerkki: kun saat haavan ihoosi, niin uudet ihosolusi alkavat heti sulkea haavaasi ja pienissä haavoissa rupi on syntynyt tunneissa ja kuolleet solut poistettu solun kierrätyskeskuksen kautta.

Vielä lyhyesti DNA:n toiminta rautalangasta väännettynä

Solussa tapahtuvaa toimintaa voidaan verrata tehtaaseen. Tuotteiden valmistumisohjeita säilytetään kirjastossa (tuman kromosomeissa oleva DNA tiedosto), josta noudetaan valmistukseen tarvittavia tietoja kirjaston kirjoja (geenejä) kopioimalla. Tätä tehtävää hoitaa henkilö, jonka nimi on lähetti-RNA. Henkilö, jota kutsutaan siirtäjä-RNA:ksi, noutaa tarvittavia rakennuspalikoita (aminohappoja) ja siirtää ne kokoamiskoneelle (ribosomille). Ribosomit rakentavat DNA:sta haetun tiedon mukaisia proteiineja ja muita aineita. Valmistuneet proteiinit siirtyvät elimistön käyttöön.