Etusivu – Ihminen – Eläimet – Luonto – Universumi – Menneisyys – Uskonto – Lääketiede – Teknologia – Ilmiöitä – 🔎

Ovatko evoluution juuret vain muinaista filosofiaa?

On mielenkiintoista, että tiedeyhteisö edelleenkin sitkeästi väittää, että luomiskäsitys on uskonnollista ja kehitysoppi on tieteellistä. On tärkeää ymmärtää, että usko kehitysoppiin on luonteeltaan jopa ”uskonnollisempaa” kuin luomisusko. Tämä johtuu siitä, että luominen on vähemmän ristiriidassa tieteellisten havaintojen kanssa kuin kehitysoppi. Tämän lisäksi on hyvä oivaltaa, että kehitysajatus on monen nykyisen ja muinaisen uskonnon perusta.

Kehitysopilliset uskonnot

Buddhalaisuus, Hindulaisuus, Konfutsealaisuus, Taolaisuus Shintolaisuus, Sikhit Steincrilaisuus

Animismi Spiritismi, Okkultismi, Satanismi, Teosofia, Bahai-Uskonto, Mystiikka-uskonnot

Liberaali judaismi, Liberaali islam, Liberaali kristinusko, Unitarianismi Kristillinen tiede, New Age Humanismi

Mikään yllämainituista uskonnoista ei selkeästi opeta luomista ja monet ovat sopeutuneet darvinismiin. Kehitysajattelun tärkein tuntomerkki on persoonallisen, luomakunnan yläpuolella olevan Jumalan torjuminen. Torjutaan siis ajatus Jumalasta, joka olisi sanallaan luonut kaikkivaltiutensa voimalla maailmankaikkeuden. Kaikki yllämainitut uskonnot pitävät maailmankaikkeutta ikuisena ja ainoana lopullisena todellisuutena. Ikuisen maailmankaikkeuden sisäiset ominaisuudet ovat kehittäneet tämän maailmankaikkeuden nykyisen muotoonsa.

Näitä luonnollisia tapahtumia on nimitetty usein myös erilaisiksi jumaliksi ja jumalattariksi, mutta ne liittyvät maailmankaikkeuden olemukseen. Joissakin tapauksissa itse kosmosta pidetään elävänä ja älykkäänä ja sen katsotaan synnyttävän eliöiden lisäksi myös ’’henkiä”, jotka asuvat siinä. Kaikki nämä käsitteet ovat kehitysopillisia, koska mitään maailmankaikkeuden osaa ei pidetä luotuna. Tällaisen Jumalan olemassaolo joko kielletään tai sitten Jumala yhdistetään maailmankaikkeuden kokonaisuuteen.

Samankaltaisia käsityksiä on esiintynyt myös monissa muinaisissa uskonnoissa, jotka olivat usein erilaisia panteismin muotoja. Monet niistä, kuten epikurolaisuus, atomismi, stoalaisuus, gnostilaisuus ym. käsittävät maailmankaikkeuden alkuperän hyvin samantapaisesti kuin moderni kehitysopillinen maailmankaikkeuden syntyteoria esittää. Useimpiin niistä liittyi lisäksi astrologiaa ja spiritismiä.

Evoluutio täyttää kaikki uskonnon määritelmät

Se on maailmankatsomus, elämän tarkoituksen filosofia ja se pyrkii selittämään kaiken alkuperää. Se kertoo, kuinka atomeista syntyy galakseja ja ihmisiä ilman ulkopuolista älyä. Se liittyy lähes kaikkiin maailman nykyisiin ja muinaisiin uskontoihin, yksijumalaisia lukuun ottamatta.

Vasta elektroni-mikroskoopn keksiminen vuonna 1932 paljasti solun sisäisen elämän. Kaikki teoriat ennen tätä vuotta ovat vain tarinakerrontaa. Darwin näki valomikroskoopilla solut kuin papuja lautasella ja kirjoitti evoluutioteorian kuin sokea kelloseppä.  Katso mitä löydettiin

On harhauttavaa väittää, että kehitysoppi on tieteellinen ja luomiskäsitys uskonnollinen. Evolutionistit yrittävät sanoa, että kehitysoppi on naturalistista ja he luokittelevat näin tieteen naturalistiseksi ilman perusteita. Naturalismihan kohottaa luonnon ja luonnonlait kaiken yläpuolelle ja sulkee pois hengen ja jumaluuden mahdollisuuden.

Luonnonlait ovat todellisuudessa varsin epänaturalistisia, sillä on vaikea kuvitella, että esimerkiksi protonin ja elektronin keskinäinen sähköinen vetovoima olisi ”luonnollisesti” kaksituhatta miljardia miljardia miljardia miljardia kertaa suurempi kuin niiden keskinäinen painovoima. Tämä suhde ei ole ’’alkuräjähdyksessä sattumalta syntynyt” vaan se on ainoa mahdollinen, jotta ainetta yleensä voisi olla olemassa. Kaikki kehitysopin kannattajat eivät tietenkään ole ateisteja, mutta kehitysoppi itsessään on luonteeltaan ateistista, sillä se pyrkii selittämään kaiken maailmankaikkeudessa ilman Jumalaa.

Ateismin syvin olemus on uskonnollinen

Se täytyy hyväksyä uskonvaraisesti, sillä sitä on mahdotonta todistaa tieteellisesti.

Isaac Asimov: ”Olen tunteenomaisesti ateisti. En pysty todistamaan, että Jumalaa ei ole olemassa, mutta epäilen Hänen olemassaoloaan niin vahvasti, etten halua tuhlata aikaani.”

Asimov on aikamme tuotteliaimpia tiedekirjoittajia ja hänellä on valtavat tieteelliset tiedot. Jos hän ei pysty todistamaan ateismin mielekkyyttä, niin tuskin siihen kukaan muukaan pystyy. Sen sijaan hän uskoo ateismiin. Se on hänen uskontonsa, kuten monen muunkin kehitysopin johtohahmon uskonto.

Asimov on Amerikan humanistiyhdistyksen presidentti.
Yhdistys määrittelee humanismin ”uskonnoksi ilman jumalaa” ja humanistisen manifestin kaksi perusjulistusta perustuvat ihmisen ja maailmankaikkeuden naturalistiseen alkuperään. 

Lukuisat muutkin sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset järjestelmät, jotka hallitsevat ihmisten moraalista käyttäytymistä, ovat luonteeltaan yhtä uskonnollisia kuin ateismi ja humanismi ja perustuvat kehitysoppiin. Näihin voidaan lukea esimerkiksi marxismi, fasismi, behaviorismi, eksistentialismi ja freudismi. Luetteloon voitaisiin lisätä myös rasismi, imperialismi, sosialismi, kommunismi, anarkismi sekä ”antaa mennä” -tyylin kapitalismi ym.

Kaikki tämä osoittaa, että kehitysajatus on periaatteessa maailmankatsomuksellinen, uskonnollinen käsite. Liberaali kristinusko on myös täysin omaksunut kehitysajattelun kuten käy ilmi esimerkiksi lukion uskonnon oppikirjasta: ’’Uskonnon avulla ihminen mieltää paikkansa maailmankaikkeudessa. Ainoana lajina juuri ihminen kykenee oivaltamaan oman olemassaolonsa ja esittämään näitä kysymyksiä. Tämä erottaa ihmisen kaikista muista evoluution, lajien kehityksen, luomista olennoista”. (Lukion uskonto 1, WSOY 1989, s. 11).

Evoluution suurimmat ongelmat

Evoluutioteoria syntyi ennenkuin  elektronimikroskooppi keksittiin vuonna 1932, jolla vasta päästiin näkemään solun sisälle ja löydettiin DNA.  Evoluutiotarinaa voidaan verrata samaan kuin sähköautoa olisi yritetty kuvailla jo 1000 vuotta sitten ja nyt sitten väitettäisiin sen olevan nykyaikaista tiedettä.  

Evolutionistinen professori Paul Davies myönsi:
“ Kukaan ei tiedä kuinka eloton eli kemikaalien seos muodostui itsestään ensimmäiseen elävään soluun”.

 

Harvardin biologian professori Andrew Knoll:
“Emme oikeasti tiedä kuinka elämä sai alkunsa tällä planeetalla”. 

Pieninkin solu tarvitsee useita satoja proteiineja.  Vaikka jokainen universumin atomi olisi kokeilu kaikilla sopivilla aminohapoilla, jotka ovat läsnä kaikissa mahdollisissa molekyylien värähtelytaajuuksilla, oletetulla universumin evoluutiokaudella, edes yhtä keskikokoista funktionaalista proteiinia ei muodostuisi. Joten kuinka elämä satojen proteiinien kanssa sai alkunsa vain kemikaaleista ilman älykästä suunnittelua? Toinen kysymys tietysti on vielä mistä  tuli kemikaalit, joista elämä on rakennettu?

Kuinka DNA-koodi syntyi? Koodi on hienostunut kielijärjestelmä, jossa on kirjaimia ja sanoja, joissa sanojen merkitys ei liity kirjainten kemiallisiin ominaisuuksiin – aivan kuten tämän sivun tiedot eivät ole musteen tai pikselien kemiallisten ominaisuuksien tulosta.

Mitä muita koodausjärjestelmiä on olemassa ilman älykästä suunnittelua? Kuinka DNA-koodausjärjestelmä syntyi ilman, että sitä olisi suunniteltu? Aivan kuten tämän sivun tiedot eivät ole musteen tai näytön pikselien kemiallisia ominaisuuksia.

Mahdoton kysymys evoluutiolle

Kuinka mutaatiot eli virheet—voisivat luoda 3 miljardia kirjainta DNA-informaatiota muuttaakseen koodin mikrobiologiaksi?  On oltava tietoa proteiinien valmistuksesta, mutta myös niiden käytön hallitsemisesta – aivan kuten keittokirja sisältää tarvittavat aineosat ja sitten ohjeet niiden käyttämiselle. 

Mutaatiot tunnetaan tuhoisista vaikutuksistaan, mukaan lukien yli 1000 ihmisen sairautta, kuten hemofilia. Harvoin ne ovat jopa hyödyllisiä. Mutta kuinka olemassa olevan DNA-tiedon sekoittaminen voi luoda uuden biokemiallisen järjestyksen tai nanokoneet, joissa on monia komponentteja, jotta  “Alkulimasta – Adamiksi” kehittyminen olisi mahdollista?  Esimerkiksi, kuinka 32-komponenttinen pyörivä moottori, kuten ATP-syntaasi (joka tuottaa  ATP energiaa koko elämän ajaksi), tai robotit, kuten kinesiini (postimies, joka toimittaa paketteja solujen sisällä), ovat peräisin?

Mitä muita koodausjärjestelmiä on olemassa ilman älykästä suunnittelua? Kuinka DNA-koodausjärjestelmä syntyi ilman, että sitä olisi suunniteltu? Aivan kuten tämän sivun tiedot eivät ole musteen tai näytön pikselien kemiallisia ominaisuuksia.

Kuinka mutaatiot eli virheet voisivat luoda 3 miljardia kirjainta DNA-informaatiota muuttaakseen koodin mikrobiologiaksi?  On oltava tietoa proteiinien valmistuksesta, mutta myös niiden käytön hallitsemisesta – aivan kuten keittokirja sisältää tarvittavat aineosat ja sitten ohjeet niiden käyttämiselle. 

Mutaatiot tunnetaan tuhoisista vaikutuksistaan, mukaan lukien yli 1000 ihmisen sairautta, kuten hemofilia. Harvoin ne ovat jopa hyödyllisiä. Mutta kuinka olemassa olevan DNA-tiedon sekoittaminen voi luoda uuden biokemiallisen järjestyksen tai nanokoneet, joissa on monia komponentteja, jotta  “Alkulimasta – Adamiksi” kehittyminen olisi mahdollista?  Esimerkiksi, kuinka 32-komponenttinen pyörivä moottori, kuten ATP-syntaasi (joka tuottaa  ATP energiaa koko elämän ajaksi), tai robotit, kuten kinesiini (postimies, joka toimittaa paketteja solujen sisällä), ovat peräisin?

Darwinin evoluutio on kuin satukirjasta, olipa kerran…

I

Biologiset evoluutioteoriat tulivat tunnetuksi vasta 1859. Silloin julkaistiin Charles Darwinin ”Lajien synty luonnollisen valinnan vaikutuksesta”. Kirja syntyi viisi vuotta kestäneen maailmanympärimatkan aikana tehtyjen havaintojen innoittamana. Darwinia innoitti erityisesti hänen isoisänsä teos sekä lisäksi englantilaisen papin, Thomas Malthusin 1798 ilmestynyt teos Essay on the Principle of Population. Teos vahvisti hänen käsitystään luonnonvalinnasta.
Darwin valmisteli kirjaa useita vuosia, keräsi siihen todistusaineistoa ja ajatuksia havainnoimalla, tutkimalla ja kirjeenvaihdon kautta. Darwinin ajatukset eivät kuitenkaan olleet uusia, eivätkä ne syntyneet tyhjästä.   

Mitä on evoluutiosta jäljellä?

Nykyinen käsitys evoluutiosta on pääasiassa peräisin 1970- ja 1980-luvuilta. Se on muuttanut muotoaan kaavamaisesta pois. Lajinkehityksen katsotaan olevan nykyään hyvinkin erilaista eri tilanteissa eri lajeilla. Synteettisen ajan jälkeen on seurannut vapaamman ajattelun aika. Kehitystä ei aina haluta rajoittaa tiettyihin kaavamaisuuksiin. Jaksottaisen tasapainon mallin mukaan kehitys voidaan jakaa pitkiin suvantovaiheisiin, jolloin muutosta ei tapahdu juurikaan, ja erittäin nopean kehityksen pyrähdyksiin. (Wikipedia)

Nykyinen käsitys evoluutiosta on muuttunut Darwinin ajoista. Darwinin elinaikana ei vielä tunnettu molekyylibiologiaa.  Kuitenkaan ei tunnusteta, että evoluutio on vain tarinankerrontaa ilman minkäänlaista tieteellistä arvoa.  Ei voida tunnustaa, että DNA  kumoaa evoluution täydellisesti. DNA:ssa on 37 000 miljardia merkkiä, joka muodostaa 100 metriä pitkän ohjekirjaston. 

Kaikkein ihmeellisintä on se, että koodista saadaan 12 eri kirjastoa. Jos lukeminen aloitetaan koodin alusta, mutta toisesta merkistä, tulee ihan uusi kirjasto, ja jos komannesta merkistä , taas uusi  kirjasto. Koodit voidaan lukea lopusta alkuunpäin ja taas meillä on  uusi ohjekirjasto.  Nyt tunnetaan jo 12 kirjastoa, joka vastaa 1,2 km pitkää  kirjastoa.   Ja tämä kaikki aineeton informaatio on syntynyt  sattumalta, väittää uusdarwinismi. 

Lähdemateraalia
Unohdettu Genesis, lääkäri Pekka Reinikainen
Wikipedia

Artekkiliin liittyvää
Proteiinin tekevät meistä ihmisen
Luonnonvalinnan historia
Aika ennen alkuräjähdystä
Proteiini eli valkuaisaine
Maailmankaikkeus
Älykkyyden olemassaolo?
Ihmisen yhden solun toimintakaavio
Darwinin evoluutio 1800-luvulla